Lunta putoilee.
Kukaan ei kulje tiellä.
Enkö minäkin
suruuni hautautuva
ole vain jäljetön tie?
~ Mitsune ~

Miten mieletön
voi olla ihmissydän -
että silloinkin
kun olemme yhdessä
on ikävä sinua!
~ Fukayabu ~

Minä en tahdo
rakastaa sinua suotta.
Mieluummin lähden
pois vuorille jonnekin,
painan pään kiveen, kuolen.
~ Iwa no Hime ~

Suruisinta on
illoin. Hahmosi nousee
silmien eteen
ja puhuu niin kuin tiedän,
kuulen sinun puhuvan.
~ Kasa no Iratsume ~

Tämä maailma,
joko unta tai totta.
Mikä on unta?
Kun on totta mikä on
niin minä en ole, en.
~ Ono no Komachi ~

Kaipuu on, rakas
tuhanneksi pirstonut
tämän sydämen.
Mutta yksikään siru
ei ole mennyt hukkaan.
~ Izumi Shikibu ~

Vuodesta vuoteen
olen elänyt. Mietin
milloin minusta
kerrotaan kuin jostakin
joka on jo mennyt pois.
~ Saigyõ ~

Onko maailma
alun alkaen ollut
näin synkkä - vai
minunko takiani
muuttunut tällaiseksi?
~ Tuntematon ~

Miten kirkas kuu!
Mieleni lävitse käy
äkkiä toive:
kunpa ensi vuonnakin
eläisin tätä iltaa.
~ Saigyõ ~

Petyit maailmaan
ja pakenit vuorille.
Entä jos siellä
synkeys valtaa sinut,
minne sitten paennet.
~ Mitsune ~

Muistan ne ajat
jolloin minä en häntä
tuntenut:
kuin ei olisi ollut
murhetta minkäänlaista.
~ Atsutada ~

Katselen kuuta,
jota tuhannet murheen
polut valaisee,
ja tiedän etten ole
syksyssä yksinäni.
~ Chisato ~

Rikkaruohoilta
et voi erottaa taloon
tuovaa polkua.
Kasvoivat, kun odotin
häntä, joka ei tullut.
~ Henjõ ~

Saisinpa - ennen
kuin lähden maailmasta -
nähdä kasvosi.
Painaisin ne mieleeni
ja veisin kanssani ikuisuuteen.
~ Izumi Shikibu ~

Kukaties elän
vielä niin kauan että
alan kaivaten,
leppoisasti muistella
tätä murheeni aikaa.
~ Kiyosuke ~

Illalla jätän
oven valmiiksi auki,
odotan häntä:
hän sanoi tulevansa
uneen minua tapaamaan.
~ Yakamochi ~

Lupasit tulla
luokseni viime yönä.
Se yö on mennyt.
En luota sinuun enää.
Rakastan sinua aina.
~ Narihira ~

Mitä jättäisin
perinnöksi, kun lähden?
Kevääseen kukat,
kesään kukkuvan käen,
syksyyn värikkäät lehdet.
~ Ryõkan ~

Monta tuntia
kirjani ikkunalla,
unohtuneena,
auki. Oikukas tuuli
jos luki jonkin sivun.
~ Kotomichi ~

Eivät keväisten
päivien pitkät mietteet
unohdu vielä
sittenkään kun ihmisten
sydämiin saapuu syksy.
~ Tuntematon ~

Elämä täällä
on vain kuin vedessä
kuun kuvajainen.
Otat sen kämmenelle.
Kummeksit: Onko sitä?
~ Tsurayuki ~

Mikä tanka on?